SketchUp-ohjelman käyttö rakennus- ja kaupunkikehityshankkeissa

Trimblen uusien toimitilojen rakentaja NCC käyttää Trimblen SketchUp-ohjelmaa aktiivisesti niin tässä kuin muissakin projekteissaan. SketchUpia hyödynnetään NCC:llä rakennushankkeiden työmaa- ja esivaiheen suunnittelussa sekä vuoropuhelussa kaupunkikehityshankkeiden osapuolten, viranomaisten, naapuruston ja asiakkaiden kanssa.

Uransa alkuvaiheessa valmistuttuaan työmaainsinööriksi Tatu Penttinen käytti Trimblen SketchUp-ohjelmaa työmaasuunnitteluun. Nyt hän käyttää sitä kaupunkikehityksen hankekehittäjänä NCC:llä.

– Erään hankkeen työmaasuunnittelussa hyödynnettiin viitisen vuotta sitten vielä PDF-paperikuvia. Paikallavalujen ja rakennuksen rungon työjärjestykset olivat kuitenkin niin monimutkaisia, että ne oli paras vaiheistaa visuaalisesti. Siinä prosessissa opin käyttämään ohjelman ominaisuuksia ja ajamaan animaatiota ulos. Käyttö on vähän muuttunut niistä ajoista, mutta ohjelma tuntuu seuraavan mukana, vaikka olen vaihtanut rakentamisesta kaupunkikehityksen puolelle. Olen siirtänyt SketchUp-osaamista rakentamisen ja työmaasuunnittelun puolelta hankekehityspuolelle. Toistaiseksi olen 8-henkisen tiimini ainoa tai sanotaan SketchUp-pääkäyttäjä, Penttinen kertoo.

Visualisoinnin avulla sidosryhmät saavat nopeasti käsityksen tulevan rakennushankkeen vaikutuksista tonttiin ja alueeseen

– Kaupunkikehityshankkeessa suunnittelu lähtee tyhjältä tontilta, Penttinen jatkaa. – Kaupunkirakentaminen on tiivistä, joten 3D-mallin avulla voi nopeasti hahmottaa, mitä tontille mahtuu ja peittääkö rakentaminen näkymiä. Hyvin varhaisessa vaiheessa tiputellaan tontille rakennusmassoja, jotta saadaan käsitys hankkeen laajuudesta yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas voi olla esimerkiksi taloyhtiö, jonka tontille tehdään täydennysrakentamista. SketchUpin avulla voi katsoa eri kulmista, miten uudisosa sopii olemassaolevaan rakennusmassaan, minkä kokoinen ja muotoinen rakennus on kyseessä, ja arkkitehti voi myöhemmin ottaa visualisoinnista osviittaa ja lähtötietoa omaan suunnitteluunsa.

– Ohjelmaan voi hakea kaupungin karttapalvelusta olemassa olevat massat ja korkeudet 3D-malleina, ja tontin rajat saa selville maanmittauslaitoksen kautta. Jotta käyttö olisi nopeaa, olisi hienoa jos kartta- ja kiinteistötiedot saisi haettua suoraan ohjelmaan tarvitsematta imuroida niitä skp-muodossa julkisesta palvelusta. Kun rakennuksen mallinnoksen tallentaa Google Earthiin, sitä voi tarkastella etukäteen täysin realistisen näköisessä ympäristössä. 3D on paljon helpommin lähestyttävä havainnollistamismuoto kuin paperille tai kaksiulotteisesti piirtäminen.

– Massoittelulla on tärkeää tarkistaa rakennuksen ulkomittoja ja mahtumista tontille. Näin saadaan varhaisessa vaiheessa arvioitua muun muassa rakennuksen ja tontin tehokkuutta. Rakennuksen ulkomuodon massa voi olla minkä muotoinen tahansa, siinä ei vaikuta, onko kyseessä toimisto- vai asumiskohde. SketchUpin käytöstä on aina hyötyä, olipa kyseessä millainen hanke tahansa. Se voi jäädä välistä, jos arkkitehti on mukana hankkeessa aivan alusta saakka ja tutkii itse tontinkäyttöä omilla työkaluillaan, Penttinen pohtii.

Työmaa-alueen mallintaminen edistää työtehoa ja -turvallisuutta

NCC:n digi-insinööri Eero-Pekka Piipponen hyödyntää SketchUpia OOPS-yrityskampushankkeessa, johon Trimblen uudet toimitilat sijoittuvat.

– Myös toimistorakennushankkeissa ohjelmaa hyödynnetään sidosryhmien, kuten arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden, sekä tietysti työmaan välisessä yhteistyössä, hän huomauttaa.

– NCC:n kaikilla työmailla pyritään käyttämään 3D-aluesuunnitelmaa ja mallintamaan työmaan lisäksi myös liikennejärjestelyjä logistiikan ja työturvallisuuden parantamiseksi. Meillä on oma objektikirjasto, josta löytyvät NCC:n logoilla varustettuina aluesuunnitelmaan tarvittavat objektit, kuten torninosturit ja työmaa-aidat. Objekteihin on koodattu tiettyä älykkyyttä niin, että esimerkiksi aidan saa pätkittyä sopivan kokoiseksi. SketchUpilla mallinnetaan ja visualisoidaan myös työmaan sisäisiä kulkureittejä ja varastointialueita.

Toimitilahankkeen perustus- ja runkovaiheen aluesuunnitelmat laati NCC:n VDC-asiantuntija Tero Lilja.

– Aluesuunnitelmia on päivitetty muutaman kerran vuoden sisällä, kun torninostureita on lähtenyt työmaalta ja kontteja on tullut lisää, Piipponen kertoo.

– Hankkeessa on käytössä myös Trimble Connect -palvelu, jonka avulla sekä alue- että runkosuunnitelmat on saatu kätevästi jaettua tiimien kesken. Aluesuunnitelma on palvelussa niin työmaan kuin kaikkien muidenkin hankeosapuolten käytettävissä. Siitä löytyviä nosturien ja elementtien sijainteja on hyödynnetty työsuunnittelussa.

– Myös rakennemallin pystyy tuomaan samaan kuvaan samassa koordinaatistossa. Tästä on iso hyöty esimerkiksi julkisivuelementtien asennuksessa, koska kuvasta näkee heti, mihin asti esimerkiksi lava tai nosturi ulottuu. 2D-aluesuunnitelmaan verrattuna 3D-malli havainnollistaa näppärästi, mihin on tulossa vaikkapa muuntamoita ja minkä kokoisella ajoneuvolla mahtuu paikalle purkamaan tavarantoimituksen. Lisäksi meillä on käytössä lisätyn todellisuuden järjestelmä Trimble SiteVision. Kun siihen lataa SketchUp-mallin, voi tarkistaa paikan päällä esimerkiksi sen, kuinka paljon nostoauto vaatii tilaa ja mihin sen tukijalat kannattaa asettaa, jotta alla oleva kunnallistekniikka kestää kuorman.

– OOPSin työmaa rajautuu junarataan niin, että rakennuksen ja radan väliin jää vain noin 10 metriä, joten nosturi- ja kuljetuslogistiikka on syytä suunnitella tarkasti. Kyseessä on kuitenkin normaali katu, joka hankkeen valmistuttua palvelee huoltoliikennettä ja kulkua pysäköintitaloon. Työmaalla on joulukuussa 2020 tehty kaikki käytäväasennukset ja talotekniikkaa aika pitkälle. Pysäköintitalon runko on noussut korkeuteensa, ja julkisivuasennukset ovat käynnissä. Vuoden 2021 alusta asennetaan pysäköintitalon elementtejä, Piipponen kertoo.